Carl Gustav Emil Mannerheim oli Suomen toinen valtionhoitaja (1918-1919), kuudes presidentti (1944-1946) ja Suomen marsalkka.
Lapsuus ja nuoruus
Hän syntyi Louhisaaren kartanossa Askaisissa 4.kesäkuuta 1987. Varhaislapsuutensa Mannerheim vietti pääasiassa Louhisaaressa. Hänet hyväksyttiin Suomen Kadettikouluun Haminaan 19. kesäkuuta 1882. Hän ei kuitenkaan viihtynyt Kadettikoulussa sen tiukkojen sääntöjen takia ja sai usein rangaistuksia.
Hänet erotettiin Kadettikoulusta vuonna 1886. Hänet hyväksyttiin Venäjän keisarillisen armeijan Nikolain ratsuväkiopistoon vuonna 1887. Hän valmistui ratsuväkiopistosta 10. elokuuta 1889.
Ura Venäjän armeijassa
Mannerheim toimi Venäjän armeijassa lähes 30:n vuoden ajan vuosina 1889-1917. Tuona aikana hän osallistui Venäjän ja Japanin väliseen sotaan 1904-1905 ja teki kaksi vuotta kestäneen tutkimus-ja tiedusteluretken Keski-Aasiaan ja Kiinaan 1906-1908. Matkan pituus oli 14 000 kilometriä ja se tehtiin ratsain. Mannerheim keräsi Kansallismuseon kokelmiin lähes 1200 esinettä ja otti noin 1500 valokuvaa. Ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1917 Mannerheim osallistui taisteluihin Puolassa, Galitsiassa, Bukovinassa ja Romaniassa. Mannerheim ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1917. Venäjän keisarikunnan romahtaminen helmikuun 1917 vallankumouksessa järkytti Mannerheimia. Hänet siirrettin reserviin syyskuussa 1917. Mannerheim palasi Suomeen 18. joulukuuta 1917.
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
Suomen sisällissodassa 1918 Mannerheim toimi Suomen hallituksen, Svinhuvudin senaatin, joukkojen ylipäällikkönä. Vastassa oli bolshevikkijoukot eli niin sanotut "punaiset". Sota päättyi hallituksen joukkojen voittoon ja toukokuussa 1918 Mannerheim piti suuren voitonparaatin Helsingissä. Poliittiset erimielisyydet johtivat kuitenkin Mannerheimin eroon ylipäällikkyydestä 31. toukokuuta.
Sotien välinen aika 1918-1939
Sotien välisenä aikana (1918-1939) Mannerheim käytti aikaansa maanviljelyyn ja toimi monissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Hänet valittiin Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajaksi 30 vuodeksi vuonna 1921. Lisäksi hän perusti 1920 Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton. Mannerheim arvosti myös partiolaisia ja otti vastaan vuonna 1919 Suomen Partioliiton ensimmäisen kunniajäsenyyden. Hän toimi myös eri pankkien hallinnossa.
Toinen maailmansota 1939-1945
Toinen maailmansota jakautuu Suomen osalta niin sanottuun talvisotaan (1939-1940) ja jatkosotaan (1941-1944). Molemmissa Mannerheim toimi puolustusvoimien ylipäällikkönä. Vuonna 1942 Mannerheim täytti 75 vuotta ja sai Suomen marsalkan arvonimen. Hän on ainoa tämän arvonimen saanut henkilö. Sodan loppuvaiheissa 1944 virkaatekevä presidentti Risto Ryti erosi ja Mannerheim valittiin hänen tilalleen kuudenneksi presidentiksi 4. elokuuta 1944. Syyskuussa 1944 Suomi solmi Moskovan välirauhan Neuvostoliiton ja Britannian kanssa. Mannerheim erosi presidentin tehtävistä maaliskuussa 1946.
Myöhäisemmät vuodet
Suuren osan loppuelämästään Mannerheim oleskeli Sveitsin Montreux'ssä, Genevenjärven rannalla, Glionin kylässä sijaitsevassa Valmontin yksityissairaalassa. Mannerheim on haudattu Hietaniemen sankarihautausmaahan.
Ylipäällikön päiväkäskyt
Allekirjoittaneeseen on tehnyt suuren vaikutuksen Mannerheimin puolustusvoimien ylipäällikkönä antamat päiväkäskyt. Niissä näkyy hänen syvällinen ymmärryksensä koskien poliittisia ja sotilaallisia asioita. Ne ovat yleensä myös hyvin kirjoitettuja. Päiväkäskyissä näkyy myös Mannerheimin vaikuttava hyvien arvojen taju. Näistä päiväkäskyistä vaikuttavin on mielestäni 14. maaliskuuta 1940 annettu päiväkäsky, joka on annettu heti talvisodan päättymispäivää seuraavana päivänä. Alla kaksi otetta siitä.
Sotilaat! Olen taistellut monilla tanterilla, mutta en vielä nähnyt vertaisianne sotureita. Olen ylpeä teistä kuin olisitte omia lapsiani, yhtä ylpeä tuntureitten miehestä Pohjolassa kuin Pohjanmaan lakeuksien, Karjalan metsien, Savon kumpujen, Hämeen ja Satakunnan viljavien vainioitten, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lauheitten lehtojen pojasta. Olen yhtä ylpeä uhrista, jonka tarjoaa köyhän majan poika siinä kuin rikaskin.
Carl Gustav Emil Mannerheim: Ylipäällikön päiväkäsky 14.3.1940
Ilolla ja ylpeydellä ajattelen Suomen lottia – heidän uhrimieltään ja uupumatonta työtään eri aloilla, mikä on vapauttanut tuhansia miehiä tulilinjoille. Heidän jalo henkensä on kannustanut ja tukenut armeijaa, jonka kiitollisuuden ja arvonannon he täysin ovat saavuttaneet.
Carl Gustav Emil Mannerheim: Ylipäällikön päiväkäsky 14.3.1940